Etymologie, Etimología, Étymologie, Etimologia, Etymology
FI Finnland, Finlandia, Finlande, Finlandia, Finland
Farbe, color, Couleur, Colore, Color

A

B

C

coloria
Coloria
Color phenomena & Etymology
Etymologie von Farbnamen in Finnisch

(E?)(L?) http://www.coloria.net/
Leider ist diese Site in Finnisch geschrieben, so daß ich kaum etwas verstehe. Das Anklicken der verschiedenen Rubriken und einiger Beispielseiten läßt auf reichliche Farbinformationen schließen.

(E?)(L1) http://www.coloria.net/faq.htm

Can I find your Coloria Website in an English version?

Sorry - you can't and you propably won't. Unless somebody wants to translate the text for free of charge. I have received several requests about translating the site to English. Actually, I originally planned to publish the site in English too but then I realized that my resources are limited. I had to choose between English and Finnish - and since Finnish is my native language and no such site was online in Finnish... Luckily, there are lots of good sites about colours in English already.


Und:
Unter der Rubrik "VÄRIT" findet man einige Farbkästchen, die nach Anklicken auf die zugehörigen Artikeln springen wo man auch die Überschrift "kielet / etymologiaa" findet. Dort findet man neben den (vermutlich) etymologischen Hinweisen in Finnisch auch eine Liste mit dem Farbnamen in verschiedenen Sprachen.

Zur Farbe "rot", fin. "punainen" (?) findet man z.B. folgende Liste:

(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/musta.htm
"schwarz", engl. "black".


kielet / etymologiaa

Englannin "black" (tullut käyttöön ennen 1100-lukua) juontuu vanhan englannin sanoista blac, blæc, blak - ja on sukua esim. vanhan yläsaksan blah, blach; ehkä peräisin latinan polttamista tarkoittavasta sanasta flagrare (kreikk. phlegein). Sana tarkoittaa kirjaimellisesti 'kaiken valon imevä'.

engl. black; keskienglanti blak; vanha englanti blæc | latina ater, niger (tarkoitti myös pahaa) | ranska noir | jérriais (Jerseyn normanniranska) nièr | oksitaani negre | italia nero | sisilia niuru | espanja negro | lombardia negher | katalaani negre | asturia prietu | portugali negro, preto | papiamento preto, pretu | romania negru | retoromaani nair | saksa schwarz; vanha saksa blach, blah; baijerin murre schwoarz | hollanti zwart | friisi swart | afrikaans swart | gootit swarts | ruotsi svart; bläck ('muste') | islanti svartur, blakkr (tumma, mustahko) | tanska blæk, sort | norja svart | fääri svartur | gaeli dubh | skotlannin gaeli dubh (nigra) | vanha iiri dub | iiri dub, dubh | anglosaksit blæc | bretoni du | walesin kieli du | korni du | manksi doo, dullyraghey, gobbal, gorrym (myös sininen) | viro must | karjala musta, mustu (Aunus) | inkeroismurteet musta | liivi mustà | lyydi must | vatja mussa | vepsä must | myöhäiskantasuomi musta | unkari fekete | lätti melns | venäjä tsornyi, (chërnyy) | bulgaria (cerno) | makedonia crna | serbokroaatti crn, crnilo, taman | kroatia crnoga | bosnia crna | puola czarny | tsekki cverný, èerná | slovakki cierny | romaani kalòo | turkki kara, siyah | turkmeenit gara | sorani (kurdimurre) resh, siya | gorani (kurdimurre) siyaw | albania zi | kreikka kelainós; melas, melan (tumma) | baski beltz | persia siya:h | malta iswed | egypti semeti, km | heprea shahor | sanskriitti krsna (musta, tumma), niilotpalashyaama (sinertävänmusta) ·malayalam (Intia) (kadúpe) | tamili karuppu, karupu | urdu (Intia) kálá | tada (Intia) (kârthiti) | nandi tui (Etiopia) | daza (yasko) (itä-Nigeria) | hausa baki (Nigeria) | somali mado | urhobo obyibi (Nigeria) | yibiri humáksan (Tsad) | dahomey (wiwi) (Benin) | bagirmiili (Tsad) | masai (erok) | songhai bibi, bi (Mali) | bullom të (Sierra Leone) | dinka macar, car (Sudan) | ibibio ebúbít (etelä-Nigeria) | mende teli (Länsi-Afrikka) | nupe zìkò (Nigeria) | ila shia | ndempu wuyila (Kongo) | bemba ukufita | ibo oji (Nigeria) | kongo ndombe | sepedi so | shona nema, -tema, (citema) (Rhodesia) | swahili -eusi (Tansania), weusi (musta väri) | swasi -mnyáma | tiv (ii) (Nigeria) | zulu kumyama; -mnyama | kiina hey suh; mandariinikiina hêisè, (hei) ; kantonikiina hak, haak | tiibet nagpo | thai (dam) | vietnam ðen, mac quàn áo den | korea kamansayk, kemceng, kkamahta, kkamang, huksayk ('lainasana' kiinasta), pullyak ('lainasana' englannista) | japani kuro, makkuro (sysimusta) ; kunne (ainut) | indonesia hitam | hanunóo biru | samal ?etom | tagalog itum; itím, maitím | visyano itum | cebuano (Filippiinit) itum malaiji itam, hitam | jaava (irang) | batak birong, (agong) | chamorro áttelong | (Uusi-Guinea) dugum dani mili; muði; hitigima muli; golegole (Murrayn saarella) | pukapuka uli | tonga uliuli | samoa uliuli, lanu uliuli | maori mangu, pango | hawaiji `ele`ele, uliuli | aboriginaalit? arunta urapulla | guru (Queensland), unma (Queensland), manara (Queensland) | kanadan eskimot krernertok | cheyennet émo'ôhtávo ('se on musta') | siksika (mustajalat) sik | navajo lizhin | chiricahua dilxil | meskalero liz^i | lakota sapa (likainen) | omaha-ponca (sioux) s^a'be (musta, tumma); sa'be ('olla musta') | mohawk kahòntsi | chinook li?el | maidu (P-A intiaanit) sísiw | yik (Sierra Popoluca) | arawak o-ri | comanchet tuhani | ketsua (inkat) yana (myös sininen) | mayat (Jukatan) box | (mayat) tzeltal ?ihk, ?ik' | aymara (inkat) cchaara, chara, chaara, ch'iara, llanco, saani, sanni | ixcatec tiye (Meksiko) | mazatee hma (Meksiko) | shoshonit duhubite | tarascan turí- (Meksiko) | uru-chipaya tsoq | esperanto nigra, nigro; nigreco (mustuus); nigrega (sysimusta) | sranan blaka | adelic plach, swaarz | lingua franca nova negra ·


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/harmaa.htm
"grau", engl. "grey".


kielet / etymologiaa

engl. grey, (amerikkalaiset usein) gray [eri harmaita kuvaavat myös mm. canescent, griseous, mousy, taupe, dun, leaden, ashen, ashy, cinereous, smoky, fuliginous, greige, ecru], vanha englanti græg, graeg, har (? 450-1100) | ranska gris, cendré (tuhkanvaalea) | jérriais (Jerseyn normanniranska) gris | oksitaani gris | provensaali gris | italia grigio, bigia, tinta berretina (keskiaika), cignerognolo (tuhkanharmaa) | espanja gris, moteado ; grisáceo (harmahtava) | asturia buxu | katalaani gris | portugali cinzento (Brasilia), cinza | retoromaani grisch (myös sursilvan, sutsilvan, vallader ja puter), surmiran greisch | romania gri, sein, cenusiu, plumburiu, sur | latina ravus | kreoli gwi | ruotsi grå | norja grå | tanska grå | islanti grár | fääri gráur | muinaisskandinaavinen kieli grár | saksa grau, vanha yläsaksa grîs | hollanti grijs, grauw | friisi griis, grau | afrikaans grys | gaeli glas, liath | iiri liath | korni lós | walesin kieli brith, llwyd, llwydaidd (harmahtava) | manksi lheeah, bane-lheeah (vaaleanharmaa), lheeah-ghlass (vaaleanharmaa), doo-ghlass (tummanharmaa) | myöhäiskantasuomi harmaya | karjala harmaa, harmai, harmua | lyydi harmaa, harmag(as), harmai | viro hall | karjala harmua | vepsä hahk, harmoa | unkari szürke | liettua sarvas, sirmas, zilas, pilkas | lätti peleks | venäjä seryi; serebristyi (hopeanharmaa) | bulgaria siv | makedonia siva | kroaatti sivo | bosnia siva | serbokroaatti sivo | tsekki sivý kùò, sivák, sedá, sedivý | puola szary, siwy | slovakki sivá, sivý | sorbi sere | romaani suy | turkki gri, külrengi | kreikka (vanha) pullus ('liejunharmaa') | Antiikin kreikassa glaukos | albania gri | baski gris, uher (tummanharmaa) | kurdi belek | malta griz | sanskriitti dhuusara, palita | heprea apr | (Intia) palita | bemba imfwi | sepedi putswa | swahili kijivujivu | swasi mphunga | tswana pududu | xhosa ngwevu | zulu ku-grey | tiibet thal dkar (vaaleanharmaa), thal kha (tuhkanvärinen), thal sngon (sinertävän harmaa) | kantonikiina fui; mandariinikiina huîsè | vietnam (màu) xám, hoa râm (tóc) | japani ha-iro (tuhkanvärinen), hai, mezumi | korea hoysayk, hoypayk (harmaanvalkoinen) | visyano abuhon, dagtumon | tagalog kúlay-abó, abuhon; gris | indonesia abu abu | cebuano (Filippiinit) abo, abuhon | malaiji kelabu | chamorro kulot apu | maori kiwikiwi, hina | havaiji 'Ahinahina | samoa lanu efuefu | inuktitut qiqnaangajuq | cheyennet épó'o ('se on harmaa') | siksika (mustajalat) ikkitsinááttsi | navajot liba | meskalero liba | chiricahua le | omaha-ponca (sioux) xu'de ('olla harmaa, vaalea purppura, vaaleanpunertava') | lakota xo'ta | mingo uyë'kwææ'ê' ('se on harmaa', kirjaimellisesti: 'savunvärinen') | mohawkit ata'kenhrohkwa, wata'kenhrohkwara:ken (vaaleanharmaa) | chinook laglee, lagley, sandelee, sandelei | comanchet (komanssit) esipitu | papago chuhhuni | ketsua puzu (Ecuador), chejche, cchecchi, checchi, oqhe, oqque, oqe, uki, uk'i | aimara ch'eje, ch'ejhe | maya eek-pose'en (?) | shoshonit aishimbite | seri (Meso-Amerikka) cooscl; quimáaxat, quinzítxi (harmaa, likaisen ruskea) | esperanto griza, grizo; argêntkolora (hopeanvärinen) | adelic kreef | papiamento shinishi | lojban grusi | loglan grisi ·


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/valkoinen.htm
"weiß", engl. "white".


kielet / etymologiaa

Antiikin kreikassa leukos; pelasgia (Kreikan alkuperäiskieli) balios. Myöhäisantiikin Roomassa (n. 500 jKr) valkoisista käytettiin nimitystä albati, latinaksi albus.

engl. white; vanha englanti hwít· ranska blanc | vanha ranska blanc | jérriais (Jerseyn normanniranska) blianc | oksitaani, provensaali blanc | italia bianca | sisilia vrancu | espanja blanco | katalaani blanc | lombardia bianch | asturia blancu | portugali branco (?) | romania alb | retoromaani alv; vallader alb | latina candidus, albus, niveous (valkoinen, luminen) | kreoli blan (Haiti) | papiamento blanko, blancu | gootit hweits | saksa weiss; vanha yläsaksa wiz, hwiz, hwís; baijerin murre weiss | hollanti witt, wit | friisi wyt | afrikaans wit, blank | ruotsi vit | norja hvit | tanska hvid | islanti hvítur | muinaisskandinaavit bleikja, bleikr (hohtava), bhel- (haalea) | fääri hvítur | bretoni gwenn | gaeli fionn, geal, bàn iiri bán: vanha iiri find, gael, gel, ban | korni gwyn | kymri gwinne, gwyn, can, cannaid, gwyn | manksi bane (valkoinen, kirkas, puhdas), baney, gial (myös puhdas, luminen, loistava) | myöhäiskantasuomi valkeda, varhais- ja myöhäiskantasuomi valketa | inkeroinen valkia | karjala valkie; aunus valgei | liivi valda | lyydi valged | vatja valkea | vepsä vauged | viro valge | unkari fehér | hanti/ostjakki a`s | mordva valdá | mari/tsermissi os | liettua szveisti (tehdä kirkkaaksi) | lätti balts | venäjä belyi; belosneznyi (lumenvalkoinen); sviet' (valo) | vanha kirkkoslaavi svetu (vaalea, kirkas, valkoinen) | makedonia bela | bosnia bijela | serbokroaatti bela, bijelo | tsekki bílá, bílý | puola bialy | sorbi bele | romaanit parnòo | turkki beyaz, kiraizi, karaa | turkmeenit ak | albania bardhë | kreikka argós, leukós | baski zuri | avesta aurushahe, spaêtem | persia sefeed, sefid | kurdi belek, beyaz | sumeri háda, had; kug, kù (myös kirkas, puhdas, pyhä); bar (verbinä myös loistaa, olla kirkas); babbar (myös kirkas; nouseva aurinko) | arabia biz valkoinen (yleisesti) - valkoiset värit; abyad, yaqaq, lahq, wadih, nasi', hijan, khalis | egypti hedj (HD) (vaalea, kirkas) | heprea (lavan) | malta abjad | sanskriitti sveta (vaalea, kirkas, valkoinen), dhavala, dhauta, supra | tamili vellai , velláa | urdu kálá | nandi lel (vaalea) | hausa fari; ibibio ofiá (etelä-Nigeria) | daza cuo (itä-Nigeria) | somali 'ad | bedauye era | mende (kole) (Sierra Leone) | dinka mabior, yer (Sudan) | tshi/twi fufa | bari lo'kwe | ngombe bopu, tooka | poto botani | bagirmi dape (Tsad) | masai eborr | songhai karey, (kwara), kyirey | Ila tuba (Sambia) | bemba buta | bulu fum | jekri fufé (Nigeria) | kongo mpembe | luganda eru | sepedi tahweu | suahili -eupe, mweupe | swasi -mhlôphe | tiv pupu (Nigeria) | zulu kumhlophe, -mhlophe (tyhjä) | busmannit !gow | kiina bi suh; mandariinikiina báisè, pai; kanton pak, baahk | tiibet dkar po, 'o dkar (maidonväri, sinertävä alasävy), 'o kha (maidonvalkoinen, vihertävä alasävy), 'o ljang (vihertävä maidonvärinen), rus kha ('luunvärinen') | vietnam trang, bach, bac | korea hayahta, huynsayk, hayang, hayansayk, payksayk ('lainasana' kiinasta), hwaithu ('lainasana' englannista) | japani shiro, haku, masshiro (puhdas valkoinen) | ainut retar | tagalog putî | visayano puti | cebuano puti | indonesia putih | hanunóo lagti?; samal pote? | malaiji putih, poetih, itam | jaava poetih | chamorro á'paka | tonga tea | samoa pa'epa'e | pukapuka (Samoa) kena | maori mâ | hawaiji kea, ke'oke'o | aboriginaalit? yopa (Queensland), wapok (Queensland), bura (Queensland) | batak bottar, bontar | paliyan velle | (Uusi-Guinea) dugum dani modla; moða; hitigima mola; jale' hólo | kanadan inuiitit kakortok, qakuqtuq | abenaki wôbigen ('se on valkoinen') | cheyennet évó'kómo ('se on valkoinen'); évóhpo ('se on vaalea; valkoinen, vaaleanharmaa') | mustajalat ksikk, áápi | apassit likai | chiricahua liika | meskalero liga | navajot lagai, ligai | lakota ska' (tyhjä, selkeä) | omaha-ponca (sioux) ska' (puhdas); sa~' ('olla valkoinen') | mingo (irokeesikieli) kakêêt ('se on valkoinen'), unöwö'ta'ê' ('olla valkoinen/kalkkikiven värinen') | mohawk karaaken, kenraken | pomo tótokin | seri cooxp | chinook tk?up | maidu (P-A intiaanit) dáldàl | arawak (a-li), kira, hararai, iitadali, kellwe | hopit qöcá | coma(n)chet tosapi | ketsua (inkat) ccoyllu, yuraq, yuraj | papago toha | tzeltal (mayat) sak | aymara (inkat) hankko, janq'o? | shoshonit dosabite | tarascan urá; ixcatec ruwa | uru-chipaya chiwi | (Meksiko) Sierra Popoluca pópo? | (Dominikaaninen tasavalta) yu (valkoisen sävy) | esperanto blanka | sranan weti | adelic gwiit | lingua franca nova blanca | loglan blabi | lojban blabi


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
"rosa", engl. "pink".


kielet / etymologiaa

Joissakin kielissä, kuten mandariinikiinassa ja suomenkielessä ei ole erityistä omaa sanaa pinkille - se on yksi punaisen sävy (esim. vaaleanpunainen).

Suomen 'pinkki' ja englannin pink juontuvat molemmat hollantilaisesta sanasta pinck. Väri on saanut nimensä sulkaneilikka -kasvilta (Dianthus plumarius, hollannin pinck oogen - 'pienet silmät'), joka Englannissa löyhästi käännetty pink eyes ja myöhemmin pink (1600-luvulta lähtien). Vaaleanpunainen (pink) ei ollut englanninkielessä yleinen ennen 1600-lukua ja pinkin värikään ei ollut tarkkaan määritelty - esimerkiksi ketunmetsästäjien takkihan (pink coat) on punainen. Vaaleanpunertavaa (tai kellertävän punertavaa) väriä pink alkoi tarkoittaa 1700-luvulle mennessä.

1500-luvulla ja renessanssiaikaan muutenkin hovimuodissa käytettyihin väreihin viitattiin mielikuvituksellisilla nimillä, vaaleaan punaiseen mm. nimillä kuten lustie gallant, Catherine pear, nun's belly ja nymph's thigh.

engl. pink | ranska oeillet, rose, fuchsia (fuksia), cuisse de nymphe émue (voimakas pinkki) | provensaali ròse | jérriais (Jerseyn normanniranska) rose | moselfrankki (Luxemburgin katukieli) rosa | espanja rosado, rosa, violado (magenta), fucsia (fuksia), rosa cálido (voimakas vaaleanpunainen) | katalaani | rosa portugali rosa, cor-de-rosa (ruusunvärinen) | italia rosa, Sisilian murre rosiu | retoromaani eli ladino rosa, colur rosa; cotschenrosa (sutsilvan); cotschen-rösa (puter, vallader) | romania roz, trandafiriu (?) | latina roseus | kreoli woz | papiamento ros | islanti bleikur | norja nellik, rosa | ruotsi rosa | tanska lyserød, rosa | fääri ljósreyður | saksa rosa, lachs (vaaleanpunertava, lohenvärinen) | Sveitsin saksa rosarot | hollanti pinke, anjelier, anjer, rooskleurig, rose, roze, rozig, roze (useita erivärisiä punaisia) | friisi roazich, anjelier, anjer | afrikaans angelier, ligroos, pienk | iiri bándearg | korni gwynrüth | kymri pinc | manksi bane-yiarg (vaalea punainen, vaaleanpunainen), rosejiarg (ruusunpunainen), rose-banejiarg, ruissagh (ruusunpunainen, punertava) | viro roosa; valswerrew (vaaleanpunainen, vanha ilmaus Etelä-Viron; Tarton ja Võrun murteissa) | karjala aloi, malinovoi (myös violetti; lainasana venäjästä), rouzovoi (lainasana venäjästä) | vepsä ruskedvouvaz, rozovii (lainasana venäjästä) | liivi roza | lyydi rozovoi (lainasana venäjästä) | inkeroismurteet aloi | unkari rózsaszí, rózsaszín | liettua rosine | venäjä rozovyi, rozovoi (ruusunpunainen), malinovoi (vadelmanpunainen) | ukraina roževii | valkovenäjä ruzovi | bulgaria rozov | makedonia rozava | serbia, kroatia, serbokroatia roza, ružicasta | bosnia roza | sloveeni roza | tsetseeni ruzovy | puola rózowy, (goz'dzik) | slovakki ruzová | tsekki ružová, fuchsiová (fuksia), lososová (lohenvärinen, kellertävä vaaleanpunainen), korálová (korallinvärinen) | sorbi rózojte | turkki pembe | armenia vartagooyn, wardaguyn | albania rozë (i kuq: voimakasvärinen, karmiini, keltainen, vaaleanpunainen) | kreikka rodochrous, roz | baski arrosa, gorrimotel | persia surati | arabia bamba, wardy | malta roza (ruusunvärinen) | heprea varod | aramea (itäinen) sokhaanee | punjabi gulabi | urdu gulaabee | bantu -tsvukuruka (värit punaisesta vaaleanpunaiseen) sepedi pinki | swahili waridi | tswana pinki | xhosa pinki | zulu ku-pink | kiina fen hon suh; mandariinikiina fevnhóngsè | tiibet dmar skya, na ros (tumma vivahde) | thai sii-tschom-puu (chompu) | vietnam hong, màu hong | korea bunhongsek, punhongsayk, salsayk (ihon väri, vaalea vaaleanpunainen) | japani momo, pinku, kânêsyon | indonesia merah muda | cebuano (Filippiinit) rosa | malaiji merah jambu | chamorro kulot di rosa | samoa lanu piniki | havaiji 'akala | inuktituutti (Kanadan eskimot) aupayartok, aupajaaktuk | cheyennet éma'óma'ôhtsévo ('se on vaaleanpunainen') | siksika (mustajalat) o'kstsik (?) | chiricahua, meskalero lic^i | omaha-ponca xu'de ('olla harmaa, vaalea purppura, vaaleanpunertava') | mohawk wehsènrate, wahsenrate'tsherara:ken (vaalea vaaleanpunainen) | seri cöquimáhjö | ketsua pucalla | coma(n)che ekaotu | shoshonit ainga-aibi | navajot dinilchi' | aimara lirio (vaaleanpunainen, ruusunvärinen) | mayat chak-pile'en | guaraani pytängy | esperanto roza, rozkolora; dianto (ihonvärinen, vaaleanpunainen) ·

Amerikassa kirkkaasta vaaleanpunaisesta käytetty nimi 'shocking pink' sai nimensä suunnittelija Elsa Schiaparellin (1896 - 1973) mukaan. Hän käytti kirkkaan vaaleanpunaista suunnittemissaan vaatteissa ja nimesi kirkkaan vaaleanpunaisen hajuvetensä nimellä 'Shocking'. Schiaparelli oli Italiassa syntynyt ranskalainen vaatesuunnittelija, joka tuli tunnetuksi etenkin nailonin ja muiden synteettisen kankaiden käytöstä. Hän sai inspiraatiotaan mm. Dalin surrealistisista maalauksista.


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/punainen.htm
"rot", engl. "red".


kielet / etymologiaa

Monissa kielissä (esim. espanja, latina) punainen ja väri (esim. coloratus) olivat toistensa synonyymejä aina viime vuosisadan alkuun saakka.

engl. red; vanha englanti read, rad, red, reed; ruby | anglosaksit reád, reód | latina ruber, ribeus, ruberrimus, rubescens, rutilans( punainen ja keltainen, viittaa kukan väritykseen) | ranska rouge, roux - rosé=punertava (rose ruusunpunainen), boraeaux (tummanpunainen) | jérriais (Jerseyn normanniranska) rouoge | oksitaani roge | provensaali roge | italia rosso; scarlattina, scarlatto (kirkkaanpunainen) | sisilia russu | espanja rojo, tinto; rojizo, rubeo (punertava) | asturia colloráu | katalaani vermell (ranskan puolella roig) | lombardia ross | portugali vermelho; sangue-vermelho (verenpunainen) | retoromaani cotschen (myös sutsilvan, surmiran, puter, vallader); sursilvan tgietschen | romania rosu, rosiu | kreoli wouj | papiamento kòrá, còrá | gootit rauths, rauÞs; germaanit raudhaz) | vanha saksien kieli rot, rōd· saksa Rot; vanha yläsaksa rot, rōt; baijerin murre roat | jiddish roit | hollanti rood , rode | flaami rode | friisi read | afrikaans rood, bloedrooi (verenpunainen) | ruotsi röd | islanti raudr, rauðr; rauðr, rjōðr | tanska rød | norja rød; høirødt (voimakas punainen) | fääri reyður | muinaisskandinaavinen kieli rauda, rauðr | gaeli ruadh (punertava) | skotlannin gaeli dearg (rugha) | iiri dearg, ruad | korni cough, rüth | bretoni ruz | kymri côch | manksi jiarg punainen (voimakkaanpunainen), ruy (ruosteenpunainen, rusehtavanpunainen), scarleod, scarleodagh (kirkkaanpunainen) | myöhäiskantasuomi rusketa | karjala rusappa (punertava, vaaleanpunainen, ruskeahko) | inkeroismurteet punnain | vatja kaunis, kauniz, (kukkosin murre) punain | vepsä ruzama (punertava), ruzaves (punertava) | viro punane (Etelä-Viron; Tarton ja Võrun murteet myös verev) | unkari piros | turjanlappi roskad | ruotsinlappi russkess | mari joskar | liettua raûdas, raudonas, raudonskruostis, paraudes, kruvinas | latvia, lätti sar, sarkans | venäjä krasnyi, aloi (kirkkaanpunainen) | vanha kirkkoslaavi rud, cruminu | ukrainaroza, rudyj, chervonyj - kraska (punainen maali) | bulgaria cherven, (cerveno) | makedonia crvena | serbokroaatti crven, pocrveneti | bosnia crvena | tsekki çervený; hnìdá (tummanpunainen) | puola czerwony | slovakki cervený | romaanit lolòo | turkki kyzyl, kirmizi, kýrmýzý | turkmeenit gyzyl, gyrmyzy | albania kuq | antiikin kreikka eryhtros; kreikka ko-kinos, ko'kkinos, eruðro's | baski gorri | avesta suxrãm | kurdi alîsor | persia ghermes, kermez | sumeri su | arabia humr punaiset värit: ahmar, ashqar, aqshar, ashkal, sharq, madammay, madamah | malta ah-mar | heprea adom, dm | kannada (eteläinen Intia) kempu | sanskriitti rudhidas, rubdir, róhita-; rakta, shoNita (myös veri) | hindi lal | urdu lal | toda pògh | tamili cembu (kupari) | vanha egypti dSr, desher (verinen) | somali cas | tshi koko | mende kpou | poto (eyeyengo) | urhobo (ßaßare) | dinka lual | songhai (kondon), (kyama) , kyirey (myös valkoinen) | dazo maado | ndani pirir | yibir ásèrah | bemba mulopamulopa | bulu re | kongo mbwaki | sepedi hwibidu | shona cipswuka (käsittää oranssin, punaisen, purppuran ja osan sinisistä väreistä); -tsvukuruka (vaaleanpunainen-punainen), -tsvuku (punaruskea) | swahili -ekundu (sananpäätteenä; sävyt oranssista punaruskeaan), -meka ('olla punainen') | swasi -bovú | zulu kubomvu | kiina hon suh; mandariinikiina hóng, hóngsè; kantonikiina huhng, jyun-huhng (tiilenväri), chek-sik (punavärinen) | tiibet dmar-po, marpo, dmar nag (tummanpunainen) | vietnam d?; hong | korea palkansayk, ppalkahta, ppalkang, ppalkansayk, tahongsayk (kirkkaanpunainen), yencisayk ('poskenpunan värinen', punavioletti), leytu ('lainasana' englannista), hongsayk ('lainasana' kiinasta), ceksayk ('lainasana' kiinasta), cwusayk ('lainasana' kiinasta), hongmaysayk ('punaisen luumunkukan värinen', vaaleanpunertava punainen), cacwusayk (violetihtava punainen) japani akai, aka, akane, makka (kirkas punainen); ainut húre (olla punainen) | indonesia mérah, mirah | tagalog pulá, mapula· visayano pula, mapula· cebuano pula, puwa | hanunóo raraq | malaiji merah | chamorro agaga' | batakbara, gara | samoa lanu mumu | pukapuka (Samoa) kula | maorit whero | hawaiji mea, `ula | tahiti 'ute'ute | tonga kulokula | arunta tutuka | lardil kandukan | watam yaup | (Fitzroy, Queensland) kiran | (Tanna, Uusi-Guinea) laulau | (Dominikaaninen tasavalta) pu (punaisen sävy ) | eskimot (anpaluktak) | inuktitut aupaluktok, aupaktuq | ojibwat, chippewat miskwa | cheyennet émá'o ('se on punainen') | kwak'wala tlakwa | micmac mekweek | mustajalat (siksika) máóhk | jurokpekoyoks | kickapoo meskwaak | navajot lichii | chiricahua liitu | meskalero litu | dakotat sha | omaha-ponca (sioux) z^i'be ('olla punainen') | lakota sa, luta | mingo utkwëhtææ'ê' ('se on punainen'), utkwëhtæætsi' ('se on tummanpunainen') | mohawk onekwenhtara | pomo tantankin | chinook- murre pal | tarasco charha'piti | totonaca tzutzoko | maidu láklàk | sahaptin (=nez percet) ?ilp'ilp | lokono (arawak) kore, koreto (punainen, oranssi, syvänkeltainen; kypsä) | ketsua (inkat) puca (kokenillipunainen) | hopit palá | comanchet eka | cora tpa'u | mayo si'quili | nahuatl (azteekkien kieli) chichiltik | papago hetmagi (?) | pipil chi:ltik | aimara chupika, wila (huila), pako | mayat / jukatek chak | tzeltal (mayat) cah | tzotzil (mayat) coh | mixtec ti-kwee' | huave nacants | chiapaneca ndouime' | mixa tsapts | shoshonit aingabite | tarascan cará | tariama irite | homma (Alabama) | hixkaryana (Brasilian Amazon) tutxurye | esperanto rugâ, rugô, ruøa, rugxa; sangorugâ (verenpunainen) | sranan redi | adelic rauð, rudde, maaðr | lingua franca nova roja | ro bofoc · Punaisella on ollut suuri merkitys esimerkiksi alkemiassa - punainen liittyi vahvasti mm. kullaksi muuttavan Viisasten kiven etsimiseen. Näistä jäi englanninkieleen hetkeksi jotain: 1300-luvulta 1600-luvulle red oli synonyymi kullalle, aiemmin sillä tarkoitettiin kuparin värejä.

punertava: engl. rufescent· latina rufescens· ranska rufus, rufescent

Karmiini: crimson, carmine (eng.) tulevat latinan sanasta kermesinus - joka puolestaan liittyy kermes-hyönteiseen vanha englanti crimson | ranska cramoisi; vanha ranska crimoisin | latina carmesinus | portugali carmesim | espanja carmín | hollanti karmijn | ruotsi karminröd | islanti fagurrauður | tsekki karmín ·

Kirkkaanpunainen englanti scarlet; vanha englanti scarlat, scarlet | ranska écarlate; vanha ranska escarlate | espanja, portugali escarlata | italia scarlatto | hollanti scharlaken(rood) | islanti skarlatsrauður | norja skarlagenfarget ·

Ruusunvärinen: engl. rose | ranska rose (rosé=punertava) | kreikka rodeos, rhodon | rosa | Suomessa 'roosa' tarkoittaa yleensä marjapuuron väristä.

'Puna' on tarkoittanut muinoin karvaa, villaa tai höyhentä. Sitten se alkoi tarkoittaa punaista (punaruskeaa) karvaa, joka on tavallisin karvan väri, ja vähitellen se alkoi tarkoittaa vain 'punaista'. Kaukaisissa volgalaisissa ja ugrilaisissa kielissä puna edelleenkään viittaa mihinkään väriin - se on karvan nimitys. Volgalaisissa kielissä ja ostjakissa puna tarkoittaa sekä karvaa että karvapeitteen väriä.

Punainen vai ruskea? Agricolan Uuden Testamentin heprealaiskirjeissä Punainen meri on kääntynyt muotoon: ruskea mere lepitze ja Rukouskirjassa ruskian mere tykene - tosin samaisessa Rukouskirjassa myös punainen esiintyy 11 kertaa, esim. punaijsen mereen.

Englanninkielessä punaista tarkoittava sana 'red on ollut noin vuodesta 900 jKr. Keskiaikainen englantilainen ilmaisu dyed in grayne tarkoitti alunperin värjäämistä huippulaatuisella punaisella, myöhemmin tarkoitti ylipäätään laadukasta värjäämistä. Venäjänkielessä (ja muissa slaavilaisissa kielissä) punaisella ja kauniilla on sama alkuperä (kras). 1100-luvun Volgan ympärille asettuneille kansoille punaisuus ja kauneus oli sama asia, nykyvenäjässäkin ero on hyvin pieni (punainen krasnaia, kaunis kracivaya). "Punainen tori" on suoraan käännettynä "Kaunis tori" tai "Mahtava tori".

Muutamissa kielissä yksi ja sama sana tarkoittaa sekä verta että punaista. Kiinassa 'verenpunainen' sana on paljon vanhempi kuin 'punainen'. Vanhoissa karjalaisissa runoissa punaiseen viitataan sanalla verisekainen.

Juutalaisen tradition mukaan Aatamin (ensimmäinen ihminen) nimi merkitsee punaista ja elävää. Hebreankieliset sanat dom 'veri' ja dm 'punainen' ovat sukua toisilleen.

Myöhäisantiikin Roomassa (n. 500 jKr) punaisista käytettiin nimitystä russati.

Germaanisten kielien sana Zauber (taika) juontuu muinaisesta sanasta taufr, joka viittaa anglosaksin sanaan teafor - punainen okra.

Useissa kielissä punaista lähellä on ruoste: engl. ruddy (ruosteinen), rust (ruoste) | latina rusa | ukraina ruda (ruosteinen), rzha (ruoste)


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/violetti.htm
"violett", engl. "purple".


kielet / etymologiaa

engl. purple, ianthine, violet (kun punaista on enemmän), hyacinth (kun sinistä on enemmän), violaceous (sinertävä), lilac (vaalea sinipunainen) ; vanha englanti purpre, pourpre, purper; keskienglanti purpel, porphiri, porfurie | latina purpura, porphyr (purppura); ostrinus, ostrum (punertava purppura); hyacinthinus ('hyasintin värinen'); ianthinæ, ianthinus (violetinsininen); violaceus, viola serotina, violeus (violetti); keskiajan latina porphyrium | ranska pourpre, purpre, lilas (vaalea sinipunainen; vanha ranska lilac); vanha ranska porpre, purpre, pourpre, porfire (purppura); violette | jérriais (Jerseyn normanniranska) pourpre (puppura), lîlas (lila) | oksitaani violet | provensaali viulet | moselfrankki (Luxemburgin katukieli) move | retoromaani lila | italia viola; garanza, porpora, porfiro, lilla (purppura); violetto (magenta) | sisilia viola | espanja morado, viola, violeta, violeta oscuro (tumma violetti); lila, purpura, púrpura (purppura); violeta pálido (vaalea lila) | asturia púrpura | katalaani violeta | portugali violeta, roxo (Brasilia; tumma violetti, purppura), lilás (lila) | romania purpuriu, mov, violet, violetã | papiamento lila, püs (purppura) | saksa violett, lila (vaalea sinipunainen) | Sveitsin saksa violett | hollanti violet, viooltje; purperen, purper, paars (purppura) | friisi fioeltsje, pears (purppura), poarperen (purppura) | afrikaans pers, viooltjie | ruotsi violett, purpur (purppura), lila | norja fiolett, lila, lilla; purpur (purppura) | tanska viol, blårød (sinipunainen), lilla (lila) | islanti fjóla, fjólublár, lillablár | fääri vióla, blákolla, purpur | gaeli corcur (purppura) | skotlannin gaeli purpaidh, purpur | walesinkieli porfor, glasgoch (purppura) | · bretoni limestra | iiri corcra, liathchorcra (lila) | manksi gorrym jiarg (purppurainen), lheeah gorrym-yiarg (mauve) | korni purpur | karjala fioletovoi, lilovoi, malinovoi (vaaleanpunainen, violetti; 'vadelmanpunainen' - lainasana venäjästä) | viro lilla (käytetyin), violett, violetne, purpur | unkari lila, mályvaszínu (purppura), ibolyaszínu (violetti), sötét ibolyaszínu (tumma violetti), lilásvörös (lila), sápadt lilásvörös (vaalea lila), közép mályvaszínu (keskisävyinen purppura), kékeslila (sinivioletti) | saame ruksesalit | liettua violetine, purpurine, raudona spalva, purpuras, violetine spalva, imperatoriaus, kardinolo rubai ar titulas (kardinaalipurppura), prasmatnus (purppura?), puosnus (purppura?), dazyti purpurine spalva, raudonuoti, zibuokle, zibute | venäjä lilowyi | bulgaria lilavo | makedonia liljakova | serbokroaatti ljubicasta boja, purpurna boja, purpuran | kroaatti ljubicasto | bosnia ljubicasta | sloveeni lila | puola fiolet, fioletowy, liliowy | slovakki fialová | sorbi fijalkowe | tsekki purpurová, purpurový (purppura, violetti), svetle fialová (violetti), fialová, tmave fialová (purppura), fialovocervená (lila), blede fialovocervená (vaalea lila), modrofialová (sinivioletti) | romaanit temenòoga | turkki mor, erguvani (purppuranvärinen) | turkmeeni ?ernil (?) armenia manuschakaguyn | albania e purpurt, vjollcë, purpurtë | kreikka mov; porfyra, porphur (purppura); phoinikeos (punapurppura); porphureon, porphureos (violetinpurppura); ion; ioeides ('violetin näköinen', merestä) | baski more, morea, ubel (purppura, violetti; tumma) | persia banafsh, bænæfsh (purppura); arghavany | arabia banafsagi, lilah (vaalea sinipunainen) | malta vjola | heprea sagol | hindi jaamuni | urdu djamni | sepedi purepura | shona cipswuka (oranssi, punainen, purppura, osa sinisistä) | swahili zambarau | tswana phêpole | xhosa pepule | zulu kupurple | kiina tz suh; mandariinikiina z sè (purppura); kantonikiina? ji (purppura) | thai sii-muang | vietnam tím, màu tía, d? tía hoa m? | korea borasek, casayk (casaek), cinhongsayk , polasayk, yencisayk ('poskenpunan värinen', punavioletti), otongsayk (Paulownia- puun mukaan), tolacisayk (kukan mukaan) | japani murasaki (purppura) | indonesia umu, ungu- (violetti, purppura), warna lembayung | talalog biyoleta; lila (purppura, lila) | cebuano (Filippiinit) biyoleta, lila, morado | malaiji unggu, urgu | chamorro (kulot) lila | samoa viole, mumu pa'auli | havaiji poni, popolohua maori tawa | inuktitut (Kanadan inuiitit) krenerkasaktok | cheyennet éhohkó'so ('se on purppura') | mustajalat (siksika) komono, vyòlet | navajot yishtlizh | chiricahua dilxilgu; datl'is^ purppura (mustansininen) | meskalero (athapaskan) liz^i~gu; datl'is^ purppura (mustansininen) | omaha-ponca xu'de ('olla harmaa, vaalea purppura, vaaleanpunertava') | mingo u'sheæ'ê' ('se on purppurainen, tummanpunainen', kirjaimellisesti: 'kermesmarjanvärinen') | mohawk oharennahta (purppura?), arihwawa'konhneha | lokono (arawak) bunaroto (ruskea, violetti; ylikypsä) | comanchet tu'ebipitu | ketsua sani (Ecuador), çani, zani, chawipi (purppura), yana (myös musta, sininen) | aimara panti (purppura), cchimakha | shoshonit aikwehibite | esperanto violkolora, viola, violo; purpura, purpuro (purppura) | adelic bisktauj | lojban zirpu

Cennini: keski- ja renesanssiajan italia bisso


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/sininen.htm
"blau", engl. "blue".


kielet / etymologiaa

Kiinan kielessä ei ole alkujaan ollut vain 'sinistä' merkitsevää sanaa, ch'ing tarkoitti kaikkia värisävyjä vihreästä ja sinisestä tumman harmaaseen. Nykyään sinisestä käytetään sanaa Ian, joka viittaa Mao-puvun siniseen väriin.

Antiikin kreikan kyanos (kuaneos) on suomennettu siniseksi, mutta sen katsotaan viittaavan siihen tummanvihreään sävyyn, joka syntyy taivaan heijastuessa meren pintaan. Myöhäisantiikin Roomassa (n. 500 jKr) sinisistä käytettiin nimitystä veneti. Roomalaiset yhdistivät värimorsingosta (Isatis tinctoria) saadun tummansinisen lasiin ja käyttivät siitä nimityksiä vitrum (lat.; merkitsee alkujaan lasinsirpaleiden sinivihreää väriä) ja glastum (kelttiläinen sana glas).

Englannin sana blue on ollut käytössä n. 1300-luvulta. Se juontuu keskienglannin sanasta blew ja vanhan englannin sanasta blaw ja merkitsee nimenomaan sateenkaaressa olevaa sinistä (esim. heraldiikassa käytetty sininen on azure).

Myöhäiskeskiajan ja renesanssin värimorsingon (Isatis tinctoria) sininen: pers (Ranska, Saksa).

Aniliini - tulee arabiankielisestä sanasta an'nil' = indigo (sanskriitti nïliï / nïla - tummansininen ¨=~).

engl. blue, keskienglanti blou, vanha englanti blew, blu, blæwen | ranska bleu | jérriais (Jerseyn normanniranska) bliu | oksitaani blau | espanja azul, azulado (sinertävä), marino (laivastonsininen) | katalaani blau, blava | asturia azul | portugali azul | italia azzuro, turchino | sisilia azzurru | romania albastru | retoromaani blau; surmiran blo; puter blov | saksa blau, vanha yläsaksa blao, baijerin murre blau | hollanti blauw | friisi blau | afrikaans blou, potblou (kirkkaansininen) | ruotsi blå | norja blå, blaa, mørkeblaat (tummansininen) | tanska blå | islanti blár | fääri bláur | muinaisskandinaavinen kieli blár (tummansininen) | skotlanti gorm (blua); blae (mustansininen) | walesinkieli glas (sininen, vihreä, harmaa), piglas | bretoni glaz, glas (luonnosta puhuttaessa myös vihreä)· gaeli gorm (sininen, vihreä), liathghorm (harmaansininen) | iiri gorm; dúghorm (tummansininen), bándhorm, bánghorm (vaaleansininen) manksi gorrymaghey, gorrym-ghlass (taivaansininen, merenvihreä), gorrym (myös musta), gorrym dorraghey (tummansininen), bane-ghorrym (vaaleansininen) | korni glás | myöhäiskantasuomi sininen | viro sinine | liivi si'nni | vatja sinin? | unkari kék (vaaleansininen), kék szín, szürkéskék, tengerészkék (laivastonsininen), királykék (kuninkaansininen), éjsötét (keskiyönsininen) | luulajanlappi alek | norjanlappi alek | kildininlappi ailek (sininen, vihreä) | mordva sen | liettua zydras, zydra spalva, mèlynas, nusimines (tummansininen), pamèlynaves (tummansininen), issigandes (tummansininen), su mèlynèmis (tummansininen), sviesiai mèlyna spalva (vaaleansininen, cambridgensininen), tamsiai mèlynas (tummansininen, laivastonsininen), tamsiai mèlyna spalva (tummansininen, oxfordinsininen) | lätti zil | venäjä sinii, goluboi (vaaleansininen), polovyi (sininen-keltainen) | ukraina syniy, blakytnyy (vaaleansininen) | makedonia plava | bosnia plava serbokroaatti plavi, plava boja, plavetnilo | tsekki modrá, modrý, tmavì modrá (tummansininen), sedomodrá (laivastonsininen), královská modrá (kuninkaansininen), pulnocní modrá (keskiyönsininen), plavý (sininen-keltainen) | puola niebieski, granatowy (tummansininen), blekitny (taivaansininen) | slovakki modrý | romaani siyòo | turkki mavi, kök / gök (taivaansininen) | turkmeenit gök (taivas, vihreä) | albania i kaltër (taivaansininen?), blu (ultramariininsininen) | nykykreikka galano's, mple, gala'zios (taivaansininen) | baski urdin (aiemmin myös kaikki vihreän, sinisen, harmaan sävyt) | persia lajoard, lazaward; awbi | malta ikh-al | heprea tekheleth | sanskriitti niila, niilalohitaH (laivastonsininen) | urdu nílá | tamili nilam | nandi arus | daza (Nigeria) zedo (vaalea sininen) | somali buluug | nupe dòfa (Nigeria) | bemba icafitulukila | shona citema (sininen, vihreä), cipswuka (purppura, sininen) swahili bluu, buluu; buluu iliyokoza (tummansininen) | zulu kusibhakabhaka | ruanda yibururu, y'ubururu | kiina lan, lan suh, mandariinikiina lán, lánsè, kantoninkiina l'am, laahm | tiibet sngon po, mthing (syvänsininen), mthing skya (vaaleansininen), sngo sang (taivaansininen; atsuriitista saatu sävy), sngo se; sngo si (vaaleansininen; atsuriitinsinisen vaalein sävy), sngo skya (vaaleansininen) | thai fá.? | vietnam xanh; xanh sam (tummansininen) | korea cheng, phalan, phalang, phalansayk, namsayk (tummansininen), hanulsayk (vaaleansininen, taivaansininen), konsayk (tummansininen, 'lainasana' japanista), solasayk (vaaleansininen, 'lainasana' japanista), pullwu ('lainasana' englannista) | japani ao, massao (taivaansininen), kon (laivastonsininen), asagi (vaaleansininen), hanada (vaalea indigo), ruriiro (kirkkaansininen); ainut siwnin (sininen - keltainen) | indonesia biru, birn | tagalog asúl, bugháw | visayano bughaw, asul | cebuano (Filippiinit) asul | samal (Filippiinit) bilu | jaava belaoe (Indonesia), biroe (Sumatra) | malaiji biroe, biru | chamorro asút | maori kahurangi, kikorango, kikorangi | havaiji polu, uliuli | samoa lanu moana | kanadan eskimot tungortok (tungujuqtuq?) | cheyennet éotá'távo ('se on sininen') | shawneet skipakya (sininen, esineestä tms.) | siksika (mustajalat) ótssko | navajot yago dootl'izh | chiricahua, meskalero datl'is^ (sininen, vihreä, turkoosi) | dakota-intiaanit to (sininen, vihreä) | lakota to; tho, tozi (vihreä, sinivihreä) | omaha-ponca (sioux) ttu' ('olla sininen, vihreä') | mingo (irokeesikieli) uöya'ê' ('se on sininen', kirjaimellisesti: 'taivaan värinen') | mohawk oronia | nez percet ku.skú.s (Yhdysvallat) | maidu (P-A intiaanit) títtìt (siniharmaa, vihreän harmaa) | zuni lhil lanna | comanchet tu?ebipitu | ketsua ancas (indigo?; Ecuador), yana (myös musta) | aymara larama, quesña, sajuna (indigosininen) | mayat (Jukatan) ya'ax (myös vihreä) | shoshonit aibehibite | esperanto blua, bluo; marista bluo, mariste blua (laivastonsininen); lazura, lazuro (taivaansininen); malhelblua, malhele blua (tummansininen); helblua (kirkkaansininen); cîelblua, cîelbluo (taivaansininen) | papiamento blou | lingua franca nova blu | adelic pleef ·

azure = kirkkaansininen; heraldiikassa a saltire azure | vanha ranska asur, azur | latina azzurum, azolum [arulus (tummansininen)?] ·

cerulean syvänsininen | lat. caeruleus taivaansininen (caelum = taivas)

cyan syaani | kreikka kyanos (kuaneos)


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/turkoosi.htm
"türkis", engl. "turquoise blue".


kielet / etymologiaa

Turkoosi-sana tulee vanhan ranskan sanasta pierre turquoise - 'turkkilainen kivi' (turquoise=turkkilainen) - turkoosikiveä tuotiin Eurooppaan aikanaan Turkista.

engl. turquoise blue (1799), turquoise green (1886); aiemmin myös turcois, turkois, turkeis, turcas (kivestä); aquamarine; teal | latina callainus (Rooma) | ranska turquoise, bleu vert (sinivihreä), sarcelle (harmahtava sinivihreä), vert d´eau (sinivihreä, vedenvihreä) keskiranska turquoyse (kivestä) | italia turchese, turchina | espanja turquesa, cían (syaaninsininen), agua (akvamariini, sinivihreä) | portugali turquesa | romania peruzea | ruotsi turkos | tanska tyrkis | saksa türkis, Aquamarinblau | hollanti turkoois | manksi gorrym turcaid, turcaid-ghorrym (turkoosinsininen) | viro türkiissinine, akvamariin | unkari türkizkék, vízkék (vedensininen), zöldeskék (vihreänsininen), kékeszöld (akvamariini, sinivihreä) | venäjä birjuzovyi | serbokroaatti tirkizan, tirkiz | makedonia tirkizna | tsekki tyrkysový, tyrkys, vodní modrá, modrozelená (turkoosi, sinivihreä), azurová (turkoosi, akvamariini), tmavì zelená (turkoosi, sinivihreä) | turkki turkuaz, firuze | persia firuzeh | tiibet g.yu kha | vietnam màu ng?c lam | korea chenglok, chengloksayk, chengsayk ('lainasana' kiinasta), eymeylaltusayk ('smaragdinvärinen', vaalea sinivihreä; 'lainasana' englannista), noksayk, patasayk ('merenvärinen'), phalahta, phalang, phalansayk, phulunsayk | japani seijiiro (sinivihreä) | chiricahua, meskalero datl'is^ (sininen, vihreä, turkoosi) | lakota tozi (vihreä, sinivihreä) | meksikolaiset chalchihuitl (kivi) | jukatek ya'ax (sininen, vihreä) ·

Akvamariini - vaalea sinertävänvihreä: engl. aquamarina | latina aqua marina (merivesi) esperanto akvamarino | espanja aguamarina ·


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/vihrea.htm
"grün", engl. "green".


kielet / etymologiaa

Englannin green periytyy vanhan englannin sanasta gréne (monissa germaanikielissä mm. grêne) - kasvua tarkoittavalla sanalla grow on sama alkuperä. Englannin sanaa green käytettiin ensimmäisen kerran jo ennen vuotta 1010.

Antiikin kreikassa khloros. Chlorochrous on englannin väännös kreikan sanasta. Myöhäisantiikin Roomassa (n. 500 jKr) vihreistä käytettiin nimitystä prasini.

latina viridis, pallens (vaaleankeltainen, vaaleanvihreä), laetivirens (vaaleanvihreä), viridiflavus (vihreä-keltainen, keltavihreä; luultavasti viittaa kukan väriin) | ranska verde, celadon (vaalean vihreä) | jérriais (Jerseyn normanniranska) vèrt | oksitaani verd | espanja verdejo, verdoso (vihertävä) | asturia verde | katalaani verd | lombardia verd | italia verde, verdognolo (vihreähkö) | sisilia virdi | portugali verde | romania verde | kreoli vè | papiamento bèrdè, berdè | englanti green; keskienglanti grene; vanha englanti grene | saksa grün, vanh. grüne, gruoni; baijerin murre grean | hollanti groen | friisi grien | afrikaans groen | ruotsi grön | norja grønn | tanska grøn | islanti grænn | fääri grønt | iiri uaine (kellanvihreä) | vanha iiri ja gaeli glas, gorm (sininen, vihreä) | skotlannin gaeli uaine | walesin kieli glas (vihreä, sininen, harmaa), gwyrdd | bretoni gwer, glaz (vihreä, sininen kasveista puhuttaessa) | manksi bane-ghlass (vaaleanvihreä, pastellivihreä), glassoil (vihertävä) | korni gwer | karjala vihrie, zelenäine, zelónane | inkeroismurteet roh(h)oin, rohone (länsi) | liettua žãlias | liivi meltsi, ol'az (kasveista puhuttaessa) | vatja rohoin | vepsä vihand | lyydi zelonaine, zelenäine | viro roheline | unkari zöld | kildininlappi ailek (sininen, vihreä) | erzämordva ožo | mari eli tsermissi žar | komi eli syrjääni vež (myös tuore, ei-kypsä) | vodjakki eli udmurtti vož (myös kehittymätön) | liettua zelvas, jaunas, stiprus, zalias, augalinis , pievele, veja, zalsvas (vihertävä)· lätti zal (vihreä, nurmikko) | venäjä zeljonyi | muinais-slaavi zelenu (myös keltainen) | ukraina zelenyy | makedonia zelena | serbokroaatti zelen | bosnia zelena | tsekki zelená, zelený; jasnì zelená (vaaleanvihreä) | puola zielony | slovakki zelený | sorbi zelene | romaani charyalò | turkki yesil, yeþil | albania gjelbër | nykykreikka xloero's | baski berde; urdin (merkitsee sinistä, aiemmin myös vihreää) | persia sabz, sebz, sæbz [uusi persia] | kurmanci [kurdimurre] kesk | sorani [kurdimurre] sewz | sorani [kurdimurre] sawz | sanskriitti harita (myös keltainen), shukaharita (tummanvihreä) | intia (hindi?) neela | egypti uadh (wad) | bemba katapakatap | kongo maza ma nsaki | shona citema (sininen, vihreä) | swahili kijani | swasi -luhlâta | zulu kuluhlaza | ruanda yicatsi | kiina lu, liuh suh; kantonikiina luhk, mahk-luhk (tummanvihreä), cheng / ching (vaaleanvihreä), wuh-seui-luhk (vedenvihreä); mandariinikiina lüvsè | tiibet ljang ku, ljang se (vaaleanvihreä), ljang ser (kellertävä), ser ljang (kellertävän vihreä), spang (malakiitin keskivihreä) | vietnam xanh lá cây, (màu) luc, xanh; tuoi | korea nok , cholok, choloksayk (ruohon)vihreä, phulsayk ('ruohonvärinen'), pukchengsayk (tummanvihreä), swupaksayk ('vesimeloninvärinen', tummanvihreä), yentwusayk (keltavihreä), chenglok (sinivihreä), chengloksayk (sinivihreä), noksayk (vihreä, sinivihreä), oksayk ('jadenvärinen', vaaleanvihreä), paychwusayk ('kaalinvärinen', vaaleanvihreä), phalahta (sinivihreä), phalang (sinivihreä), phalansayk (sinivihreä), phulunsayk (sinivihreä), kulin ('lainasana' englannista), unhaynsayk (kasvin mukaan; vaaleanvihreä) | japani midori; aoi (sininen, vihreä); uguisu (rusehtava vihreä); kimidori (keltavihreä, limenvärinen); oikatake (tumma, harmahtava vihreä); wakakusa (kirkkaan vihreä) | indonesia hijau | tagalog bérbe, luntían | tamili pacce vihreä (raikas, viileä) | tagalog luntian, berde | visayano lunhaw, berde | cebuano (Filippiinit) berde | malaiji hijau | chamorro betde | samoa (lanu) lauava, lanu meamata | maori kâkâriki | havaiji 'oma'oma'o | inuktitut (Kanadan inuiitit) tungoyortok, tungujurujuktuq | abenaki askaskuigan ('se on vihreä') | cheyennet éhoxo'ôhtsévo ('se on vihreä') | shawneet halemskipakya (vihreä, esineestä tms.) | mustajalat / siksika saissksiimoko | kwakiutlit (intiaanit, Vancouverin saari, Kanada) lhenxa (myös keltainen) | navajot ch'ilgo dootl'ich | chiricahua, meskalero datl'is^ (sininen, vihreä, turkoosi) | dakota-intiaanit to (sininen, vihreä) | lakota zi, tozi (vihreä, sinivihreä) | omaha-ponca ttu' ('olla sininen, vihreä') | mingo kanëhtaikhö' (kirjaimellisesti: 'se on tunkeutunut kokonaan lehtien läpi') | mohawk ohonte (=ruoho), kahontara:ken (vaaleanvihreä) | mayat (Jukatan) ya'ax (myös sininen) | lokono (Arawak) imoroto (vihreä, vaaleankeltainen; raaka, keskenkasvuinen) | comachet ebipitu | ketsua (inkat) ccomer, k'omer, qumir, q'umir, q'omer, k'uchu; huailla (?) (Equador) | papago chehthagi | shoshonit buhibite | aymara (inkat) copa, ch'ohjña, chuqña, kinto | esperanto verda, verdo; herboverda (ruohonvihreä); muskverda (sammaleenvihreä) | sranan grun | lingua franca nova verde | ro bofog | adelic kroon ·

alkaa vihertää: engl. virescent, viridescent (myös 'vihertävä') | latina virescens, viridescens | ranska virere


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/keltainen.htm
"gelb", engl. "yellow".


kielet / etymologiaa

Suomenkielen kelta on balttilainen lainasana.

Indoeurooppalaisten kielten alkusana ghel tai gohl on tarkoittanut sekä keltaista että vihreää. Sanasta on useita johdannaisia. Latinan keltavihreää tarkoittavasta sanasta galbus on tullut englantiin jaundice; samaa juurta on myös kultaa tarkoittana gold.

Englanninkieleen yellow on tullut n. 900-luvulla, (jaundice vihertävänkeltainen); vanha englanti geolu, yelow, yelwe, yeoluw; keskienglantiyelow, yelwe, yeoluw; jaundis (vihreänkeltainen). Primrose (1500) puhdas keltainen, vaalea keltainen. Xanthous keltasävyinen.

Arabian keltaista tarkoittava zafaran on antanut nimensä niin sahramille kuin Saharallekin.

Heraldiikassa keltaisen nimitys on or.

latina flavus (vaalea, kirkas keltainen), fulvus (tumma keltainen), helvus (vaalea), galbinus (vihertävän keltainen), pallens (vaaleankeltainen, vaaleanvihreä), palleo (olla vaalea, olla keltainen); aureus, aurisetus (kullankeltainen) | ranska jaune; keskiranska jaunisse vihreänkeltainen· jérriais (Jerseyn normanniranska) jaune | oksitaani, provensaali jaune | luxemburg (moselfrankki?) giel | espanja amarillo; amarillento (kellertävä) | lombardia giald | katalaani groc | asturia mariellu | portugali amarelo | italia giallo, giallastro (kellertävä) | sisilia giallu | romania galben; galbui (kellertävä) | retoromaani ghel; jelg; mellen; sutsilvan melen, vallader gelg | kreoli jòn | papiamento gel, hel | saksa gelb, vanh. gälbe, vanha yläsaksa gelo, Baijerin murre gäib, Sveitsin saksa gähl | hollanti geel | friisi giel | afrikaans geel | ruotsi gul· islanti gulur, gulr | tanska guul, gul | norja gul | muinaisskandinaavinen kieli gulr | fääri gulur | iiri buí, vanha iiri buide | skotlannin gaeli buidhe· bretoni melen (keltainen, vaalea) | walesin kieli melyn, melynu | kymri melyn | manksi buigh, bwee, buighaghey, buighey | kreikka chloros (vihertävänkeltainen); nykykreikka ki'trinos | inkeroismurteet keltain | karjala keltani, keldaine | · aunus žoltoi | liivi viri | lyydi keldaine, keudaine, žoltoi | vatja kelten | vepsä pakuine | viro kollane, kold(a)ne | (Pohjois-Viro), keldane (Pohjois-Viron rannikko) unkari sárga | Kuolan niemimaa ruckad (keltainen, kellanvihreä, kellanruskea) | mari sar | komi eli syrjääni viž (myös vihreä) | liettua geltas, geltona, geltonas, pageltes, pavydus, itarus, gelsvas (kellertävä) | lätti dzel(tens), dzeltena | venäjä zoltyi; zolotoi (kullankeltainen); polovyi (sininen-keltainen; vaaleankeltainen, haalea) | muinais-slaavi zelenu (myös vihreä) | bulgaria schalto | makedonia zolta | serbokroaatti žuto, ožuteti, ožutjeti, žut | kroatia žuto | bosnia juta | sloveeni rumeno | puola zólty | tsekki žlutá, žlutý; plavý (sininen-keltainen; vaaleankeltainen) | slovakki žltá | sorbi zolte | romaani zhultòo | turkki sari, sarý renk | armenia derrin | albania e vardhë; i kuq (voimakasvärinen, karmiini, keltainen, vaaleanpunainen) | kreikka kitrino | baski hori; beilegi, laru (vaaleankeltainen) | avesta zâire | persia zard, zærd (saard) | kurdi zer | sumeri sig, se(-g), sa(-g) (vaaleanvihreä, keltainen) | arabia asfar | malta isfar | heprea zahow | indo-eurooppalainen kanta badyo- (myös ruskea) | sanskriitti hari, harita (myös vihreä), piita | hindi peori | intia (hindi?) peela, kesari (sahraminkeltainen) | daza (Nigeria) mini | okpe obobare | bemba umutuntulwa | sepedi sehla | shona swahili manjano; ungamo (keltainen pigmentti) | cicena (vihreä ja keltainen) | swasi -liphûti | tonga engeenga | tswana bosêtlha | xhosa tyeli | zulu kumpofu, kumthubi | ruanda agahama | kiina hwang suh mandariinikiina huáng, huángsè, kantonikiina wohng | thai sii-lüang | tiibet ser po, ser skya (vaaleankeltainen) | vietnam (màu) vàng | korea norangsek; nolahta, nolang, nolansayk, pyengalisayk ('kananpojankeltainen', vaaleankeltainen), kyecasayk ('sinapinvärinen'), hwangsayk ('lainasana' kiinasta), yeyllo ('lainasana' englannista) | japani kiiro, ki, kariyasu | ainut siwnin (sininen - keltainen) | indonesia kuning | tagalog diláw | visyano dalag | cebuano (Filippiinit) dalag, yelo (lainasana englannista) | malaiji kuning | chamorro amariyu | havaiji (lena)lena, melemele | maori kôwhai, koowhai | samoa lanu samasama | inuktitut (Kanadan inuiitit) quqsuqtuq; kayok, koksortok | abenaki wizôwigen | cheyennet éheóvo ('se on keltainen') | mustajalat/siksaka otahko | kwakiutlit (Vancouverin saari, Kanada) lhenxa (myös vihreä) | chiricahua liic^u (oranssi, keltainen) | meskalero l/itsu (oranssi, keltainen) | omaha-ponca zi' ('olla keltainen') | lakota zi | mingo tsitkwææ'ê' ('se on keltainen/kullanvärinen', kirjaimellisesti: 'sapenvärinen') | mohawk otsinekwar; katsi'nekwarara:ken (vaaleankeltainen) | mayat (Jukatan) k'an, k'áan (myös oranssi) | maidu cflulálak ¨(keltainen, ruskea; sananmukaisesti 'virtsanpunainen') | lokono (arawak) imoroto (vihreä, vaaleankeltainen; raaka, keskenkasvuinen), koreto (punainen, oranssi, syvänkeltainen; kypsä) | comanchet oha | ketsua (inkat) chilka, waqra waqra, punki, q'illu, qillu, quellu (Equador), quilla, k'ellu, ccarhua | aimara (inkat) q'ellu, kello, kellu, choque, yuri, churi | guarani sa'yju | shoshonit ohabite | esperanto flava, flavo; orflava (kullankeltainen); orkolora (kullanvärinen) | sranan geri | lingua franca nova jala | adelic kelf | ro bofof | lojban pelxu


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/oranssi.htm
"orange", engl. "orange".


kielet / etymologiaa

Oranssille ei ole ollut tarvetta useissa länsimaalaisissa kielissä. Monet asiat, jotka itse asiassa ovat oransseja (kuten liekit, hiukset jne.) kuvataan punaisina. Oranssille ei ollut eurooppalaisissa kielissä nimeä ennen appelsiinin (engl. orange) Eurooppaan tuloa 900- tai 1000-luvulla. Englanninkielessä orange esiintyi tiettävästi ensimmäisen kerran runossa vuodelta 1044. Väritermin tunnettavuus kasvoi appelsiinien tunnettavuuden myötä. Sittenkään 'orange' -sanaa käytetty kuin hedelmän yhteydessä 1600-luvulle saakka (joidenkin tietojen mukaan ensimmäisen kerran sitä käytettiin värinimenä v. 1542). Persiankielinen narang ja arabiankielinen 'Naranj' tulevat sanskriitin sanasta narangah, joka tarkoittaa "norsujen suosima hedelmä" (appelsiini). Arabialaiset kauppamiehet toivat appelsiinit Eurooppaan 1000-luvulla. Myös suomenkieleen oranssi on vakiintunut vasta 1900-luvulla, vielä 1900-luvun puolivälinkin sanakirjoissa puhuttiin appelsiininkeltaisesta.

engl. orange; sana on ollut yleisesti käytössä n. 1300-luvulta; jacinthe

latina luteus | ranska orenge (vanha ranska) | jérriais (Jerseyn normanniranska) orange | italia arancio, arancione | espanja anaranjado, aruma, naranja | asturia naranxa | katalaani taronja | portugali laranja, cor-de-laranaj (appelsiininvärinen) | oksitaani irange | romania portocala, portocaliu | papiamento orañe, oraño | saksa orange; hautfarbe (oranssihtava keltainen) | hollanti oranje | afrikaans oranje | ruotsi orange | norja oransje, orange | tanska orange | islanti appelsínugulur | friisi oranje | iiri oráiste | gaeli flannbhuí | kymri oren, oraens, melyn-goch (keltapunainen) | manksi buigh-ruy (keltapunainen), oranje-vuigh | korni owraval | skotti orainsear | karjala oranževoi | viro oranz | unkari narancssárga | liettua oranzine spalva | venäjä oranzevyi | tsekki oranzová, oranzový | slovakki oranzová | puola pomaranczowy | serbokroatia narandžasta boja ('appelsiinin värinen') | kroaatti narancasto | bosnia narandzasda | makedonia porto kalova | turkki kavuniçi, turuncu, portakal rengi | albania portokall, partokalli kreikka pyrrhos (liekinvärinen) | baski laranja | persia naranji | malta orangjo | sanskriitti kesaravarnah ('sahraminvärinen') shona cipswuka (oranssi, punainen, purppura ja osa sinistäkin) | swahili chungwa | tswana lamune | xhosa orenji | zulu kuyi-olintshi | kiina jyu suh; mandariinikiina júhuángsè, júhóngsè; kantonikiina chaang | tiibet li ser (kellertävä), li skya (vaalea) | vietnam màu da cam, có màu da cam | korea cwuhong, cwuhongsayk, cwuhwang, cwuhwangsayk , kywul, tungsayk, oleynci ('lainasana' englannista), oleyncisayk ('lainasana' englannista) | japani orenji, daidai | indonesia orange | tagalog dalandán | visayano kahilon ('g bulok) | cebuano (Filippiinit) orins | malaiji jingga | chamorro kulot kahet, kahet | samoa lanumoli | havaiji 'alani | kwakiutlit ayendzis ('lainasana', chinookeilta) | navajot diniltso | chiricahua liic^u (oranssi, keltainen) | meskalero litsu (oranssi, keltainen) | mohawk atiaren:ta, otyarènta | seri cöquimásol | ketsua q'ellucha, punki | coma(n)che o hap tu | lokono (Arawak) koreto (punainen, oranssi, syvänkeltainen; kypsä) | shoshonit aingachapite, oha-aingabite | esperanto orang^kolora | adelic balf | ro bofod ·


(E?)(L1) http://www.coloria.net/varit/ruskea.htm
"braun", engl. "brown".


kielet / etymologiaa

engl. brown (ennen 1200-lukua), keski-englanti broun, vanha englanti brun, broun | ranska brun; beige (beige) mor (mustanruskea), rousset (punaruskea), ecru (= 'valkaisematon'; harmaanruskea), taupe (vaalea beige/ruskea) | oksitaani/provensaali brun | jérriais (Jerseyn normanniranska) brun | italia bruno, bigio (beige), marrone (punaruskea) | Sisilian murre marruni | espanja moreno, pardo, pardusco (tummanruskea), alazán (pähkinänruskea), café (kahvinvärinen), castaño (kastanjanvärinen) | katalaani bru, marró | portugali marrom, bege (beige), castanho (kastanjanruskea) | retoromaani brin | romania maro; brun, brunet, oaches, cafeniu; saten; sumbru | latina aeneus (pronssin värinen), ferrugineus (punaruskea) , badius (kastanjanvärinen) | kreoli kako | sranan broyn | papiamento maron, brùin | ruotsi brun | norja brun | tanska brun | islanti brúnn | fääri brúnur | hollanti bruin | friisi brún | afrikaans bruin, beige | saksa braun, vanha yläsaksa brun | gaeli donn, dubh-dhonn (tummanruskea), ruadh-dhonn (punaruskea), ciar (ruskea, tummanharmaa, pölynvärinen) | iiri donn | manksi dhoan, doo-ghone (mustanruskea), ruyghey (pronssinruskea) | skotlannin gaeli donn | karjala (Viena) ruskehini | Aunuksen murre rusakku | inkeroismurteet ruskia; rusakka (vaaleanruskea) | liivi bruni | vatja ruskea (keltaisen t. oranssinruskea) | vepsä ruzakas | viro pruun, ruske, ruuge | unkari barna | turjanlappi roskad luulajanlappi ruskis | inarinlappi ruskea | liettua rausvas, rudas, brunas | lätti rudu (kuparinvärinen) | makedonia kafeava, kafena | serbokroaatti braon, smedj, smede; bez (beessi) | puola brazowy, brunatny | slovakki hnedný | tsekki hnevdý, hnedá | sorbi brune | turkki kahverengi (kahvinvärinen) | turkmeenit go?ur | albania bojëkafe, bëhem bojë kafe (kahvinvärinen); zeshkan (tumma, mustunut) | baski arre ruskea (aiemmin harmaa) | persia ghahvaey | malta kannella | monet intialaiset kielet babhru | sanskrit babhru | bantu -tsvuku (punainen, ruskea) | bemba malobamaloba | sepedi phifadu | shona -shava | swasi -nsúndvu | zulu kubende | kiina tzong suh, mandariinikiina hèsè, zôngsè, kantonikiina ga-fe (lainasana englannin sanasta coffee), chah-sik (teenvärinen), kafeisè | tiibet (mchin kha (maksanvärinen )), ser nag (kellertävän ruskea), smug po (tumma punaruskea, tummanruskea) | korea kalsayk, pamsayk (pähkinänruskea, punaruskea), hwangkai (keltaruskea), hwangthosayk (okranvärinen), kotongsayk ('vanhan kuparin värinen', punaruskea), pyektolsayk ('tiilenvärinen', punaruskea), thosayk ('maan värinen', punarusehtava), hulksayk ('maan värinen', punarusehtava), peycisayk (beige; 'lainasana' englannista) | japani tyairo, cha, chairo ('teen väri'), koge cha (tummanruskea), aka cha (punertavanruskea) | bengali badami | indonesia warna coklat, coklat- (englanninkielen 'chocholade' sanasta) | tagalog kayumanggí | cebuano (Filippiinit) brawon-kape, kape (kahvi) | chamorro kulot chukulati (suklaan värinen) | samoa lanu enaena | havaiji palaunu | Kanadan eskimot aupayartok | inuktitut kajuq? | abenaki wdamôôbamegua ('se on ruskea') | cheyennet émôséskáno ('se on ruskea') | mustajalat (siksika) sikotahko | navajot dinilzhin | chiricahua, meskalero (athapaskan) nl/x!ne (tummanruskea; hevosen väri) | lakota ghi, gi, `gi | mingo uiskwanyë'ta'ê' ('se on ruskea', kirjaimellisesti: 'mädän puun värinen') | mohawk athehsa; wathehsara:ken (beige, kermanvärinen, rusehtava) | maidu cflulálak (keltainen, ruskea; sananmukaisesti 'virtsanpunainen') | lokono (arawak) bunaroto (ruskea, violetti; ylikypsä) | ketsua (inkat) ch'umpi, yana q'umir, wik'uña; Equator/ketsua uqui (kahvi) | coma(n)che korobitu | shoshonit ondembite | papago kubjuwi | aymara (inkat) cuypa, ch'umpi, q'usi (beige) | esperanto bruna, bruno; flavgriza (beige) | adelic pruun | loglan brona | lojban bunre


Erstellt: 2010-06

D

E

F

G

H

I

J

K

L

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

V

W

X

Y

Z